Kaivertajapuoli

 Aloitin pari kuukautta sitten Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kaivertajapuolella. Tässä kuvia harjoituksista mitä olen tehnyt. Viikot ovat menneet hujauksessa ja paljon on tullut opittua! Olemme käyttäneet kuparilevyjä harjoituslaattoina. Ensin levy kiinnitetään kittiin, filssataan suurimmat naarmut pois jonka jälkeen laitetaan kerros valkoista peiteväriä. Tähän sitten piiretään kuvio jonka mukaisesti kaiverretaan. Päälle laitetaan lakkakerros, sillä lyijy/vesiväri pyyhkiytyy kosketuksesta pois.





Aloitimme tekemällä omat viistekaivertimet

Ensimmäisksi piirsimme vapaalla kädellä paljon
viivoja joita myöten kaiversimme.

Ensimmäiset viivat olivat aika hakkelusta ja ensimmäiset laatat menivät kaivertimen käyttöön tottuen. Kun suorat viivat onnistuivat jotenkinkutenkin siirryttiin seuraavaan harjoitukseen, jossa harjoiteltiin kaaria, viivojen paksuutta ja painopisteitä. Tuntui siltä, että kun yhden asian sai jotenkin ymmärrettyä veti seuraava harjoitus jalat alta.



Ensimmäiset viivat eivät olleet kovinkaan kauniita...

Toisesta levystä tuli jo hieman siistimpi.

Koukeroita.

 

Näiden harjoituslaattojen jälkeen siirryimme haastavampiin hommiin, nimittäin vaakunoihin. Piirtäminen laattaan oli jo omanlainen haasteensa, kaivertamisesta puhumattakaan. Kuitenkin on mahtavaa nähdä laatta laatalta kuinka on kehittynyt. Piirsin ensin annetut vaakunat paperille sen kokoisina ja siistittyinä, josta sitten sain helposti otettua mallia kuparilaatalle piirtäessä.

 

Valmis vaakunalevy.





Ensimmäisiä isoja kaunokirjaimiin.

Vaakunoiden piirtämistä.



Pakollisten vaakunoiden jälkeen annettiin tehtäväksi kaivertaa
kotipaikkakunnan vaakuna.

Vaakunoiden jälkeen siirryimme isoihin kaunokirjaimiin. Niissä olikin paljon harjoittelua, varsinkin kun oma käsialani on kunnon harakanvarpaita. Kaunossa on myös yllättävän paljon kaikkia sääntöjä joita oppii uusia joka harjoituslaatalta. Isojen kirjaimien jälkeen iskimme kiinni pieniin kirjaimiin. Lähdin harjoittelemaan niitä tehden eri runoja ja sanontoja etunimien sijasta (millä yleensä harjoitellaan) pitääkseni opiskelun mielenkiintoisena.

 

Erittäin monen laatan jälkeen oli pienten kirjaimien vuoro. Ensimmäiseen harjoituslaattaan en tajunnut tehdä
apuviivoja joten kaikki oli hieman vinksin vonksin ja heikunkeikun.

Toisella yrityksellä onnistui hieman paremmin apuviivojen kanssa, vaikka seuraavaan tein niitä siistimmin.

Ja ylemmän kuvan laatta kaiverrettuna.

 

Ukkin viisaat sanat.

Viimeisestä laatasta löytyy virhe, löysitkö sen? Tuttavallisesta oli vahingossa lyhentynyt tuttallinen.

  Laattaan olin ottanut uuden haasteen, sillä halusin keskittää tekstin laatan keskelle. Sommittelu vaati monta uudelleenkirjoittelua ja kirjainten koon vaihtoa. Selvästikin toinen rivi mahtui paljon kivemmin ilman yhtä tavua. Hupsista hei.