perjantai 7. heinäkuuta 2017

Hannunvaakuna- korvakorut

Vuoden nuori korutaiteilija -kilpailu


Yhtenä kilpailutyönä olivat hannunvaakuna aiheiset korvakorut. Symbolia on käytetty suojaamaan huonolta onnelta ja pahoilta hengiltä. Sitä on piiretty talon tai ladon seinään suojaamaan sen asukkeja. Kuviota on käytetty monissa eri esineissä, kuten puisissa lusikoissa, juustolaudoissa sekä käytetty kirjontakuviona riipuksissa ja soljissa. Vanhin Suomessa löydetty hannunvaakuna on 1000 vuoden paikkeilla suksiin kaiverrettuina. Silmukat symboloivat maan neljää suojelevaa ilmansuunnan henkeä. Pohjoinen, Etelä, Itä ja Länsi kannattelevat taivasta maan yllä. Hannunvaakunan, tai käpälikön, uskotaan lisäävän turvallisuutta ja suojaavan synkiltä ajatuksilta. Näiden korujen valmistus olikin helpoin kilpailutöistä, ja sain ne niin nopeasti valmiiksi että unohdin ottaa kuvia kokonaan.

Porain puunpalaan reiät, joihin laitoin kaksi metallitankoa kiinni. Niitä apuna käyttäen sain väännettyä hopealankaa symmetrisesti muotoonsa. Kuitenkin vaati pari kokeiluerää, että sain vaakunan näyttämään siltä miltä halusin. Kun olin vääntänyt langan hannunvaakunan muotoon juotin kiinni hopealangan päät. Taoin pari kertaa juotettua vaakunaa vasaralla jotta koruun tulisi hieman syvyyttä.

Suljin linkit vaakunan kierteisiin ja juotin ne suoraan kiinni kivien istutusputkiin. Tämä oli mielenkiintoisen haasteellista, koska lenkit oli vaikea saada haluttuun kohtaan ja suoriksi. Parin korjauksen ja voimasanan avulla sain kuitenkin kaikki juotettua.

Tein kivien sovitteet, laitoin kivet kiinni ja siistin korun.

Valmis työ:


Hymni

Vuoden nuori korutaiteilija -kilpailu


Valmis koru.


Hymni oli viimeinen koru jonka tein kilpailuun. Sormus oli kaikista kilpailukoruista eniten Suomi 100-vuotta aiheinen. Ajatus koruun lähti joutsenesta, joka on juuri lähdössä lentoon järvestä vesipisarat höyhenpeitteestä kimallellen.


Yksi referenssikuvista.

Sormuksen tekeminen alkoi joutsenen siluetin sahaamisella. Kun sain tämän tehtyä pyöristin reunat viilaamalla.


Joutsenen sahausta.
Reunojen pyöristämistä.






Tämän jälkeen katsoin kivien paikat, merkitsin ne ja porasin kohtiin reiät. Joutseneen tuli 19 kiveä ja pyrstöön vielä kuusi lisää. Muotoilin joutsenta puupölkin urien avulla, jotta joutsen muotoutuisi käteen hyvin. 


Kivien valoaukot porattuna.

Joutsenen muotoilua.













Sitten lähdin tekemään sormusaihiota. Piirsin viivottimen avulla ympyröitä peräkkäin ja porasin niiden sisälle reikiä. Tämän jälkeen sahasin levyn piirtämieni ympyröiden mukaisesti ja pyöristin sormusaihion. Kun sormusaihio oli muotoiltu ja juotettu, filssasin ja kiillotin sen tässä vaiheessa alustavasti.


Sormusaihion merkinnät

Sormus muotoiltuna






Sitten sahasin sormuksesta hieman alle puolet ja juotin sen kiinni joutseneen. Seuraavaksi oli 'vesipisaroide' vuoro. Sahasin putkista palasia ja juotin niitä yhteen rykelmään. Juotteen kanssa sai olla varovainen, ettei se tukkisi putkien välejä yläpuolelta jotta ei tulisi ongelmia kivien juottamisen kanssa myöhemmin. Juotosten kuitenkin tarvitsee olla tarpeeksi hyvät, ettei mikään irtoaisi jos koru ottaisi osumaa.

Putkien juotokset.

Sormusaihio juotettuna joutseneen.















Kun putket olivat kunnolla kasassa juotin ne kiinni joutsenen pyrstöön. Koska olin jättänyt putkille pituus varaa, jäi putket töröttämään liian pitkinä kun ne olivat paikoillaan. Sahasin ylimääräiset hopeat pois.

Putkien juottamista.

Putkirykelmän sahausta.


Tässä vaiheessa filssasin ja kiillotin korun. Sitten tein kiville sovitteet ja lähdin istuttamaan niitä.

Tein sovitteet pallopääterällä,

Neljä kiveä kiinni.







Kivet kiinni?

Ultrapesurissa kaksi kiveä irtosi. Ei muuta kun takaisin
työpenkille!







Pari kiveä kieltäytyi menemästä paikalleen sinnikkäästi, kun taas suurin osa meni helposti kiinni. Lopulta kaikki pysyivät kiinni ja annoin korulle vieläviimeisen kiillotuksen.

Valmis koru: