keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Näyttötyö II

Verhotamppi

Pallokaulakoru

Toisen näytön ohjeistuksena oli suunnitella asiakastyö. Käytin työssä aikasemmin asiakkaan kanssa suunniteltua korua. Koulakorun ajatuksena oli, että se muistuttaisi verhotamppia. Asiakas toivoi että kangashuisku korvattaisiin ketjuilla. Ensitöikseni tein luonnoksia joilla leikittelin eri muodoilla ja niiden yhdistelmillä. Asiakas valitsi yksinkertaisen pallomuodon ja toivoi että koruun saataisiin kivi-istutuksia.

Valmis koru.


Alkupiste,
Pallopunsseli- ja alasinsetti.
Korun tekeminen alkoi pallon valmistuksella. Sahasin hopealevystä ympyränmuotoiset palaset. Hehkutin hopean ennen kun siirryin pallopunsseleiden äärelle. Levy lyödään aina suuremmasta muotista pienempään kunnes se saadaan toivottuun kokoon. Pallonpuoliskoja tehdessä kannattaa olla tarkkana että pallo ei jää soikeaksi.

Puolisko saatu oikean kokoiseksi.
Toinen puolisko pyöristetty.


Ennen puoliskojen juottamista kiinni toisiinsa porasin toiseen reiän, jotta kaasut pääsevät ulos pallon sisältä. Umpinainen pallo räjähtäisi. Siistin juotosjäljet ja sahasin pallolle pohjan josta ketjut tulisivat roikkumaan.

Puoliskot juotettuna.
Pallo sahattu auki.

Seuraavaksi aloitin kivi-istutusten rungon tekemisen. Istutin kivet samalla tavalla kuin sormuksia sormuksia päivityksessä. Paksun hopeatangon ympyräksi saaminen oli oma haasteensa. Mitoitin viidentoista kiven paikat runkoon ja porasin valoaukot jokaiselle kivelle. Tämän jälkeen kiville tehtiin sovitteet palloterällä.

Runko saatu muotoonsa.
Sovitteiden tekoa.













Sitten alkoi viilausurakka. Käytin saranaviilaa ja pyöreää neulaviilaa kynsien esille saamiseen. Kun tämä oli tehty oli aika juottaa runko kiinni palloon. Tämä osoittautui aika vaikeaksi, juote ei mennyt minne halusin vaan tukki viilatut urat. Kuitenkaan ei tapahtunut mitään mitä ei pystynyt korjaamaan. 
Runko ei halunnut juottua kiinni.

Urien viilausta.


 Kiillotin pallon ja rungon ennen kuin aloin istuttaa kiviä kiinni. Istuttaessa kuitenkin istutuspunsseli osui pari kertaa palloon tehden siihen jälkiä joten jouduin vielä filssaamaan ja kiillottamaan korun. Pallo myös litistyi hieman kun se oli istutuspallossa kiristettynä, vaikka nahkapalan olisi pitänyt tätä ehkäistä. Onneksi lommon sai pyöristettyä pallopunsselilla pohjan reiän kautta. Istutin kivet kiinni, jotkut menivät helpommin paikoilleen kuin muut, mutta lopulta sain kaikki kiinni.

Teippasin kolot umpeen jottei kivet vahingossa tippuisi niihin.
Kivet kiinni, ketjut seuraavaksi!


















Seuraavaksi oli vuorossa ketjujen teko. Vedin niitä varten paljon lankaa joista valmistin lenkkejä, arviolta yli 350. Halusin lenkkitupsusta tuuhean näköisen joten suunnittelin myös lenkin josta ne roikkuivat sen mukaisesti. Kun olin tyytyväinen ketjujen määrään 

Ketjun vääntöä.
Jäljellä oli enää riipuslenkin vääntäminen ketjunpidikelangasta. 

Lenkkitupsu mekanismi juotettuna.
Riipuslenkin taittoa.
Valmis koru läheltä.






lauantai 29. lokakuuta 2016

Manttelisormus

Tämä ei niin visuaalisesti miellyttävä sormus oli koulutehtävä. Saimme valmiin muodon mistä lähdetään sormusta tekemään. Sahasin tämän esiin hopealevystä.

Lähtöpiste

Sormuksen muotoilua
Lyö aina ilmaan.
 Hehkutin sen ja taivutin toiset päädyt kunnolla kohdikkain, juotin ne kiinni ja toistin tämän toisille päädyille. Pyöristetin sormuksen takoen vain sormuksen 'selkäpuolelta'. Kun sormus on hieman muodossaan aloitetaan sen pullistaminen. Siinä käytetään kiillotusvasaran pyöreää puolta ja pallopunsselia.

Melkein valmis taonta.
Kun hopeaa lyö täytyy tähdätä lyönnit niin, että lyöt ilman päällä jolloin hopea taittuu. Jos osut siihen pallopunsselin päällä metalli vain venyy ja menetetään ainevahvuutta. Tämä oli välillä haastavaa ja tajusi että harjoitus taisi tulla ihan tarpeeseen. Hopeaa tarvitsee hehkuttaa välillä että se jaksaa taipua. Pyöristin ensin selkäpuolen ja valitsin suuremman pallopunsselin etupuolen pyöristämiseen. Etupuolella oli vaikeampi päästä tiettyihin kulmiin, mutta ei mahdotonta. Sahasin palasen pois etupuolelta sillä sormuksen etupuolesta tuli liian korkea. Hehkuttelin välillä ja tunnustelin sormilla mahdollisia lommoja jotka tarvitsisivat takomista. Merkitsin tussilla kohdat mitkä tarvitsivat lisää työtä. Manttelin sisäpuoli halusi välillä mennä soikeaksi tai muuten epämuodostuneeksi, mutta sain korjattua sen aika helposti takomalla. Sen pystyy myös korjaamaan viilaamalla taikka sahaamalla.



Filssausta.
Kaikki juotettuna.
Putki sovitettuna.
Kun muotoilu on valmis sisäputken sovitus alkaa. Sisäpuolet viilataan sisävaipan kokoiseksi, sovitin ensin toisen puolen oikean kokoiseksi ja sitten toisen. Koitin tällä välttyä suurilta koloilta juottaessa. Sisäputken saumat juotetaan vuorotellen kiinni ja sitä ei lähdetä siistimään ennen päätypalan paikalleenjuottoa jotta juotokset eivät vetäytyisi. Sitä ennen kuitenkin täytyy porata reikä sisävaippaan jotta kaasut pääsevät ulos ja paketti ei räjähtäisi. Mutta kun paketti on kasassa täytyy ylimääräiset osat sahata ja viilata pois. Tämän jälkeen manttelisormus filssataan ja kiilloitetaan.

Valmis sormus.




keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Otava

Tämä on kaulakoru aikaisemmista opinnoistani. Työnantona oli valmistaa riipus, jossa taivutettu putki toimii riipuslenkkinä ja putki on päätettävä jotenkin. Riipuksessa täytyi olla tukevahko osa jossa on omaperäisiä koristeluja. Tähän osaan piti kiinnittää näyttävällä saranalla roikkuva osa jossa on kivi-istutus. Valmiista korusta tuli tämän näköinen:

Korun nimi on Otava.


Ajatus suunnitteluun lähti Ukonvasarasta. Hioin kiven itse epidootista, pidin siitä koska kuviot kivessä muistuttivat minua ukkosesta. Kiven istukka oli haasteellinen saada oikean kokoiseksi, koska tämä oli ensimmäinen 'epämääräisen' muotoinen kivi jota olin käyttänyt. Juotin kivi-osaan saranaputken yhtenä osana kiinni ja sahasin vasta juottamisen jälkeen saranan keskipalan pois, jotta putket pysyisivät kohdikkain. Sahattua putkea ei voi käyttää keskipalana, koska saranasta ei tulisi tarpeeksi tiivis.

Seuraavaksi sahasin paksusta levystä korun keskiosan. Palasen pohjaan viilasin pyöreän sovitteen saranalle ja juotin oikean kokoisen saranan keskipalan paikalleen.

Sitten oli 'riipustusputken' vuoro. Sain taivutettua putkea nätille kaarelle laittamalla kaksi metallitankoa putken molemmista päistä sisään ja vääntämällä. Tämän jälkeen juotin renkaat putken molempiin päihin. Löin koristelyönnit keskipalaan ennen riipustusputken juottamista siihen.
Siistin ja kiillotin korun ennen saranan kiinnittämistä, eli sopivan kokoisen putken niittaamista saranan sisälle.

Valmis koru.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Ruususormus

Tarrakokeiluja


Lehtikorun valmistus

Ostin kesän aikana tarra-arkkeja joita ajattelin käyttää erilaisten korujen tekemiseen. Ensimmäisenä kokeilin suurta lehtitarraa. Asetin tarran hopealevyn päälle ja pronssilevyn vielä päälle ennen kun laitoin paketin valssin läpi.

Tarran irroitusta.
Tarra-arkki.







Laitoin levyt valssin läpi pariin otteeseen. Tämän jälkeen sahasin lehden irti, porasin reiän lenkkiä varten. Siistin hopean pintaa ennen kun oksidoin lehden. Hieroin ylimääräisen värin pois hohkakivijauheella ja painuneet juovat jäivät tummemmiksi.


Lehden irti sahaus.
Valmis lehtikoru.








 Sormuksen valmistus

Otin samasta tarra-arkista ruusuköynnöstarran käyttöön sormusaihiota varten. Tarra levyn päälle ja valssin läpi.

Kuvio levyssä.
Tämän jälkeen sahasin kuvion reunoja pitkin ja juotin päädyt kiinni. Tämän jälkeen pyöristin sormusiahion ja tein istutukselle istukan. Sitten juotin kaiken kasaan.

Juotosta odotellessa.

Kasaan juotettuna.


Siistin juotoskohdat ja kevyesti hopeapintaa. Oksidoin sormuksen ja hieroin hohkakivijauheella ylimääräiset värit pois. Tämän jälkeen istutin paikalleen punaisen abalone-simpukan ja sormus oli valmis.





tiistai 23. elokuuta 2016

Lanka-istutus

Norbertin luonnokset.

"Hämähäkki-istutus"

Unkarissa tehty sormus.
Olin viime vuonna työssäoppimassa Unkarissa [x] jossa valmistin Norbertin ohjeistuksen avulla sormuksen lanka-istutuksella jota hän kutsui hämähäkki-istutukseski. Halusin kokeilla samanlaisen sormuksen tekemistä, sillä en nähnyt itse kiven istutusta tähän sormukseen ja olin utelias miten itse onnistuisin. Lähdin toimeen katselemalla valokuvia joita otin Norbertin piirtämistä ohjeista.





Ensin mitataan langan keskikohta johon viilataan pieni lovi. Tämä helpottaa toisen langan juottamista tämän päälle. Sitten langat taitellaan niin, että päät ovat kohdakkain. Kun langan päät on viilattu suoriksi niiden päähän juotetaan ympyrän muotoinen laatta.


Langat juotettuna
Langat taitettuna ja juotettavat osat.




Sitten lähdin viilaamaan tukirenkaaseen sovitteet lankoja varten. Sovitteet täytyy olla tarkasti koska jos ne eivät mene suoraan kohdakkain, tai ovat liian suuret se tulee vaikeuttamaan tukirenkaan juottoa paikalleen. Juotoksessa saa myös olla varovainen juotteen määrän kanssa, sillä sitä ei saa olla liikaa, sillä sitä on vaikea siistiä. Kuitenkin  täytyy katsoa että kaikki on varmasti juotettu kiinni. Kun tukirengas on juotettu kiinni, juotetaan tämä paketti kiinni sormusrunkoon. Seuraavaksi vuorossa on koko sormuksen siistiminen ja filssaus. Sitten kivi-istutuksen langat katkaistaan oikeaan pituuteen, jyrsitään pieni sovite kivelle ja istutetaan kivi.


Tukirenkaan juotos.

Kokoon juottaminen.


Paketti koossa.
Kiven istutusta vailla.

Valmiit sormukset.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Näyttötyö

Riikinkukko-kaulakoru


'Tekniset piirrustukset'.
Korvakorut josta otin pyrstöön mallia.





Työnantona oli valmistaa viikossa kaulakoru jossa on istutettu kivi. Inspiraatio oli tähän työhön jo lähtenyt ajatuspohjalla, kun ostin GSW-messuilta kiven jota tässä työssä käytin. Myös äitini vanhat korvikset antoivat idean liikkuvaan pyrstöön. Ensimmäiseksi lähdin piirtämään ns. teknisiä piirrustuksia joiden pohjalta lähdin sahaamaan riikinkukon rungon muotoon.






Pyrstömekanismin sahauksia.
Koristesahausta













Kun runko oli sahattu muotoonsa, porasin silmäkivelle, koristesahaukselle sekä pyrstörenkaille aukot. Porasin myös pyrstömekanismi palasiin renkaille kolot ja sahasin ne hopealevystä irti. Sulkalaattojen valmistuksessa yritin käyttää ajan säästämiseksi prikkaleikkuria apunani, mutta lyödyt palaset eivät tahtoneet onnistua. Niimpä päädyin sahaamaan jokaisen laatan erikseen. Kun tämä oli tehty suurensin silmäkivelle porattua aukkoa kunnes istutusputki istui siihen hyvin. Tämän jälkeen alkoi kaikkien palasten filssaus ja alustava kiillotus ennen kivi-istukoiden juotosta.

Kivi-istutusta.
Palaset sahattuina ja filssattuina.
Kaikki juotettuna.

Sitten juotin kaikki puutuvat osat eli kivi-istukat ja riipuslenkin. Siistin juotokset eli lisää filssausta ja kiillotusta. Jäljelle jäi enää kivien istutukset ja korun kasaaminen.

Valmis koru.