Kalvosinnapit

Valmistin ukkini 85-vuotis syntymypäivälahjaksi kalvosinnapit. 

Melkein kaikki osat.

Tein korukiville oikean kokoiset sarjat ja juotin ne levyyn kiinni. Sahasin keskipalasten levyyn loven ja viilasin päätyyn uran langanpätkälle jonka sitten juotin päätyyn.

Keskipalat ja kiven sarjat juotettuna.

Filssasin ja kiillotin alustavasti palaset ennen kun lähdin juottamaan niitä koska ajattelin sen olevan vaikeaa kun kalvosinnapit olivat kasassa.
Sahasin valmiista putkesta pienen palasen josta olin viilannut n. puolet pois. Opettaja ohjeisti että nivelen pitäisi olla kohtalaisen löysä, joten mitoitin putken puolikkaan sen mukaan. Tämän jälkeen juotin palaiset kiinni.

Keskipalan ja päätypalan yhdistys.

Keskipala ja päätypala kasassa, Toinen juottui hieman vinoon.

Tämän jälkeen sahasin kummankin kiven taustalle ukkini etu- ja sukunimen etukirjaimet. Sahasin sekä viilasin myös ylimääräiset hopeat reunoilta pois. Filssasin ja kiillotin myös kivenistukan ennen palasten yhteen juottamista.

Etukirjaimet sahattuna.

Kaikki juotettuna.

Jäljelle jäi enää kivenistutukset sekä kiillotus ja kalvosinnapit olivat valmiit.

Rannekoru osa 1

Rannekorun valmistus

Tällä hetkällä meillä on koulutehtävänä valmistaa itse suunniteltu rannekoru johon on annettu tiettyjä vaatimuksia. Korussa täytyy käyttää saranoita, sarjoja ja siihen täytyy valmistaa lukko. Aiheeksi äänestettiin metsä/syksy. 

Suunnittelu

Lähdin suunnittelussa heti tietystä ideasta päässäni, että korulla olisi joku suurempi ja koristeellisempi keskipala ja että koko koru kuitenkin tukisi tätä palaista. Ajatuksenani oli valmistaa jonkinmoinen maisema ja luoda siitä kolmiulotteinen. Inspiraatiota hakiessa löysin kuvan joka oli todella lähellä sitä mitä olin hakemassa.

Lähde: http://www.instructables.com/id/American-Forest-Ornament/

Ensimmäinen luonnos.

Viimeinen luonnos.

Koru koostuu kahdeksasta eri palasesesta ja lukkopalasia lukuunottamatta jokainen koostuu kolmesta levystä joihin sahaan maisemakuviot. Istutan putki-istutuksella kiinni kahdeksan viherää kiveä. Lopuksi oksidoin koko korun ja hieron kerroksittain värin pois jotta alemmat tasot pysyvät tummempina. 

Valmistus

Liimasin puikkoliimalla kiinni kopiot ns. teknisistä piirrustuksista hopealevyyn ja lähdin sahaamaan kuvioita.

Ns. tekniset piirrustukset ja hopea

Piirustukset liimattuna.

Melkein kaikki palaset sahattuna.

Keskipalat sahattuna.

Koska alkuperäisen työnannon ohjeistuksessa oli että korun palasilla täytyy olla sarja tein jokaiselle palaiselle ne. Myöhemmin kuitenkin sain luvan opettajalta että minun ei tarvitsisi käyttää niitä, koska koru toimii ilman niitä hyvin ja on miellyttävämmän näköinen. Tein kuitenkin yhden koepalan jossa käytin sarjaa ja oksidoin tämän palaisen myös nähdäkseni miltä se tulisi sitten näyttämään.

Koepala.

Halusin keskiosan peuran erottuvan metsästä jollain tavalla, joten mietiskelin eri tapoja joilla voisin korostaa sitä metsän keskeltä. Päädyin kättämään mattausharjaa joka hakkaa hopean pinnan rosoiseksi.

Mattausharja.

Peura harjattuna.

Tämän jälkeen lähdin juottamaan jokaisten palasten kerrokset yhteen. Laitoin alimmaiseen palaiseen juotospalat ja 'juoksutin' ne, jonka jälkeen lisäsin seuraavan tason jota tarvitsi vain lämmittää kunnes juotospalat kiinnittivät palaset yhteen. Ja keskimmäinen taso sai saman käsittelyn.

Alimmaisen tason juotokset.

Keskitaso juotettuna.

Kansipala juotettavana.

Palasia kasassa.

Kun sain kaikki palaset juotettua kasaan oli vuorossa niiden oikeaan mittoihin viilaaminen ja sahaaminen.

Keskipala koossa.

Kaikki paitsi lukko kasattuna ja mitoissaan.

Adobe Illustrator & InDesign

Mikkihiiri tehtiin Illustratorilla

Teimme harjoitus käyntikortteja.

Ontto kantasormus

Onton kantasormuksen valmistus

Valmistimme koulutyönä onton kantasormuksen. Tämä kootaan kuudesta osasta. Tarkoituksena oli valmistaa leveydeltään 10mm sormusrunko jonka vahvuus on 1,8mm. Sivut ja kansi olivat 1mm aineesta.
 Ensimmäisenä tehdään halutun kokoinen sormusrunko. Kun se on saatu oikeaan muotoonsa siihen merkitään pari asiaa, sormuksen keskikohta, juotoskohta, 'yläpuoli'/'alapuoli', sekä 'ilma-aukon' kohta.

Ruutupaperin ruutuja apuna käyttäen voi helposti katsoa sormuksen keskikohta. Juotoskohta jää 'alapuolelle'. 'Yläpuolelle' merkitään 1mm lovet keskikohdasta toiseen, sormuksen molemmille puolille. 'Yläpuolelle' merkitään myös 'ilma-aukon' kohta josta sormukseen myöhemmin porataan ja sahataan.

Sormusrungossa tarvittavat merkinnät tehty

1mm paksuiset lovet sahataan samankokoista levyä varten. Kun levy istuu hyvin se juotetaan kiinni. Ennen juotosta porataan halutun kokoiset kaksi reikää sormusrunkoon ja sahataan reiästä reikään. Ilma-aukko siistitään ja voidaan siirtyä juottamiseen.

Levyn sovittelua.

Levyt juotettuna.

Kun levyt ovat juotettu ne sahataan ylimääräiset hopeat sormuksen sisäpuolelta ja siistitään jäljet. Sivulevyt sahataan kannan halutulle korkeudelle. Levyt sahataan erikseen ja tasoitetaan viilalla aivan suoraksi. Tämä on tärkeää, sillä päädystä tullaan katsomaan muiden kohtien linjat kohtisuoriksi esim suorakulmaa käyttäen.

Levyjen suoristamista.

Kun pääty on saatu suoraksi ruvetaan viilaamaan sormuksen sivuja sivulevyjä varten, taas 1mm verran. Kun levyt istuvat hyvin syvennyksiin ne voidaan juottaa paikoilleen.

Sivulevyt juotettuna.

Levyt sahataan ja viilataan samaan korkeuteen kuin toiset sivulevyt. Juotoskohdat siistitään.

Sivulevyjen siistimistä.

Seuraavaksi juotetaan kansi paikalleen. Kun tämä on tehty, ei jäljelle jää kuin juotoksien siistiminen, filssaus ja kiillotus.

Kantasormus kasassa ja filssattuna.

Valmis sormus.

Rhinoceros ja Sketchup

Viimeisimpiä harjoituksia

Sketchupilla tehdyt harjoitukset

Jonkinmoinen laattakoru

Tähtikaulakoru

Keskeneräinen saha

Rhinoceros harjoitus

Skaavari

Lisää kuvateksti

Kerkythea

Pelleilyä.

Kipsivalu

Valaminen eli valanta, myös valu, on nestemäisen aineen kaatamista. Esineiden valmistus valamalla tarkoittaa (useimmiten kuumentamalla sulatetun) valmistusaineen kaatamista tai painesyöttämistä muottiin. Sula aines täyttää muotin, jolta saamaansa muotoon valukappale jää kiinteydyttyään. Perinteisesti esineitä on valettu metallista, nykyisin myös muovista. Myös saviesineitä valmistetaan valamalla (savenvalanta).

Kipsivalulla valetaan pieniä ja yksityiskohtaisia metalliesineitä. Erityisesti kultasepänteollisuuden alalla se on lisännyt jatkuvasti suosiotaan kustannustehokkaana ja nopeana valmistusmenetelmänä. Esimerkiksi ylioppilaslyyra on valutuote.

Kipsivalun prosessi:

1. Muotoillaan malli valettavasta kappaleesta, esimerkiksi messingistä. Lisätään malliin valukanavat.
2. Tehdään vulkanointiprässillä kuminen negatiivi mallikappaleesta.
3. Negatiivilla tehdään tarvittava määrä vahamalleja.
4. Vahamalleista tehdään valupuu.
5. Valupuu sijoitetaan purkkiin, joka täytetään kipsillä.
6. Kipsin jähmetyttyä vaha sulatetaan pois vesihöyryllä.
7. Kipsi poltettaan kovaksi.
8. Onttoon kipsiin kaadetaan sula metalli joko tyhjö- tai epäkeskovalukoneessa.
9. Puretaan kipsi jähmettyneen metallikappaleen päältä.
10. Poistetaan metallikappaleista valukanavat ja tehdään viimeistelyhionnat ja pintakäsittelyt.

Lähde: Kultasepän wiki

Valupuu

Valupuu valettuna

Lohikäärmeen vahamalli

Ensimmäisiä valutöitäni. Lohikäärme ei onnistunut.

Toisella yrityksellä lohis säästyi kokonaisena

Lonkeroisia vahhamalleja

Lonkerot valettuina

Lonkerot siistittyonä ja hopeoituina.