sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Otso

Vuoden nuori korutaiteilija -kilpailu


Osallistuin tänä vuonna korukilpailuun viidellä korulla, joista kaikki olivat uusia paitsi Otava kaulakoru. Kilpailukorut ovat näytillä Ulvilassa Leineperin ruukilla 1.6. - 31.8.2017. Lisää informaatiota kilpailusta löytyy täältä.

Lähtiessäni suunnittelemaan koruja halusin pitää jonkinlaisen yhteisen aiheen niille, ja ajatus lähtikin Suomen juhlvavuodesta. Halusin että jokainen koru yhdistyy jotenkin suomalaisuuteen ja lähdinkin tutkimaan hieman suomalaista kansanuskoa. Lukiessani Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko - Samaaneista saunatonttuihin kiinnostuin ihmisten suhteesta mystiseen karhuun, ja tiesin että haluan tehdä tämän aiheisen korun. Näin siis syntyi Otso.

Kiven tilasin etsystä, joka on englanniksi boulder opal. Kiven värikkyys ei tahdo välittyä kuviin, sillä se välkehtii niin monilla eri väreillä sitä käännellessä. Kerkesin säikähtää, että kivi ei ehtisis saapua ajoissa, sillä postilla kesti jouluhamuissa toimittaa paketti Austraaliasta jonkin aikaa. Onneksi kivi lopulta saapui!

Aloitin suunnittelun piirtämällä erilaisia karhun päitä, kunnes päädyin mieleiseen tyyliin. Kun piirros oli paperilla, liimasin tämän hopealevyyn kiinni ja sahasain piirrustuksen mukaisesti jokaiselle viidelle kerrokselle mistä pää kasaantuu.


Piirros liimattuna.
Pään palaset sahattuna
korvien aukkoja lukuunottamatta.
Alin taso sahattuna.



Kaikki tasot kultaista kuunsirppiä lukuunottamatta.

Kun palaset olivat sahattuna filssasin ja kiillotin palaset, sillä juottamisen jälkeen en pääsisi käsittelemään kaikkia kohtia. Tämän jälkeen alkoi palasten juottaminen kasaan. Sulatin aina juotepaloja liitettävään levyyn ja käytin apunani metallisia pinnejä jotka puristivat levynpalasia yhteen jotteivät ne liikkuisi juotoksen yhteydessä.

Juotepalaset sulatettuna juotettavaan
palaseen.
Pinnit pitivät palaset paikallaan.

Kun pää oli juotettu kasaan tein kivelle istukan. Tein sille ns. suojelevan kehyksen johon sitten juotin kiveä paikallaan pitävät kynnet. Koska kivi on vapaamuotoinen, sai olla tarkkana että kehyksestä tuli oikean muotoinen.

Kiven kehyksen vääntöä.
Kynnet juotettavana.

Ennen kiven istukan juottamista paikalleen juotin kultaisen puolikuun nallen otsalle ja riipuslenkeille tangon. Koitin juottaa molemmat samaa aikaa, mutta tangon juottaminen osoittautuikin vaikeammaksi, sillä juote jolla se oli tarkoitus saada karhun päähän karkasi levyjen väliin. Oli erittäin haastavaa juottaa niin isoa hopeamöhkälettä sekä pientä tangonpalasta kiinni toisiinsa, sillä juottaessa molempien kappaleiden pitää olla tasalämpöisiä jotta juotos kestää. Monien yritysten ja parin kirosanan jälkeen juotos kyllä onnistui.

Puolikuu ja tanko juotettuna.
Kivi-istukka juotettavana.

Enää puuttui riipuslenkkien kiinni juottaminen. Tässäkin onnistuin lämmittämään tankoa liikaa ja se lähti luisumaan alas pois paikaltaan, joka täytyi tottakai korjata. Kun kaikki palaset olivat oikeilla paikoillaan kiilloitin korun vielä ennen kiven istuttamista. Samalla tein blitzillä koristetummennuksia joita uudistin varmaan kymmenen kertaa ennen kun olin lopputulokseen tyytyväinen.

Kaikki palat juotettuna.
Kivi kiinni.

Laitoin koruun nahkaisen punotun nyörin ja koru oli valmis.

Koru edestä.


Koru takaa.

lauantai 20. toukokuuta 2017

Tippa linssissä? Ei, vaan korussa!

Kun tässä hetken olen pyöritellyt peukaloitani ja miettinyt mitä sitä seuraavaksi tekisin, muistin että laatikosta löytyy eri muotoisia kiviä jonka istukoita olisi hyvä harjoitella. Näin lähdin poimimaan kiviä ja suunnittelemaan niistä koruja. Näistä ideoista valmistuivat nämä korut:

Koru päätyi mummille äitienpäivälahjana.
Korvikset tein huvikseni.























 Ensimmäisenä tein kaulakorun. Molemmat korut osoittautuivat haasteellisiksi pienten kokojensa takia. Osia yhteen juottaessa sai olla erittäin varovainen, ettei mitään ylikuumentaisi tai lähtisi liikkumaan ei haluttuun suuntaan. 
         Pisaran istukan valmistus olikin jotain mitä en ollut ennen tätä tehnyt. Muoto saadaan aikaiseksi kun muotoillaan levyn kaistale samaan muotoon kuin puolet kivestä. Tämän jälkeen levy sahataan puolesta välistä poikki, ja saadaan kaksi symmetrisen muotoista palaista. Pienen hienosäädön jälkeen puolet saadaan täysin kiven muotoiseksi kummaltakin puolelta niin, että kivi menee helposti istukan läpi. Sitten puolet juotetaan yhteen. Tämän jälkeen tehdään toinen, pienempi pisara-istukka joka tulee suuremman sisälle. Kivi tulee lepäämään tämän pisaran päällä.


Istukan puolet valmiina juottamiseen.



Riipuslenkin tein soikeista lenkeistä jotka juotin toisesta päästä yhteen. Sahasin putkesta savukvartsille istukan ja jäljelle jäi enää kaikkien osien kokoon juottaminen. En halunnut että mikään lenkki jäisi avonaiseksi, joten juottaminen oli aivan oma haasteensa. Pariin otteen lämmitin lenkkiä liikaa ja siinä oleva toinen lenkki myös kuumeni ja lähti luisumaan pois paikaltaan, joten lenkkejä tuli pariin otteeseen siireltyä takaisin paikalleen. Lopulta sain kaikki oikeille paikoilleen ja jäljelle jäi siistiminen ja kivien paikalleen laittaminen!









Granaatti on jo kiinni.

Istukka on koossa ja kivi istuu hyvin.
Kasaan juottamista.

Korvakorujen tekeminen sujui samalla mallilla. Ero kaulakoruun oli että jätin lenkit avolenkeiksi, sillä korvakorut olivat kaulakoruakin pienemmät, eikä juottamisesta olisi tullut mitään.


Tipat ennen juottamista.
Kaikki korvakorujen osat.



Lenkkien juottaminen helpottui kun ei tarvinnut pelätä sulattavan
koko korua.
Osat kasassa!


Korut olivat hyvää harjoitusta, ja tulihan niistä kauniit!













Prinsessasormus

Filigraanisormus

Halusin tässä viimeisillä kouluviikoilla kokeilla vielä jotain uutta, joten opettelin filigraanin tekoa. Samalla harjoittelin myös pisaranmuotoista kivi-istukan valmistusta, ja suunnittelin nämä kaksi ideaa yhteen ja syntyi tämä:

Valmis sormus.

Ensimmäisenä tein kiven istukan, joka kävi jo helpommin kun olin tehnyt samalla istutuksella korvakorut ja äitienpäivälahjan mummilleni. Tämän jälkeen tein sormuksen 'kehykset', Sain ylempään hyvän kaaren taittamalla tankoa sormuksen pyöristimellä. Sen jälkeen pyöristin sormusaihion normaalisti.

Palaset erillään ja alkuperäisiä filigraanikiekuroita joista
en lopuksi kaikkia käyttänyt.

Tällä sai mukavasti symmetriset kaaret sormukseen.











Filigraania valmistin tekemällä neliölankaa ja kiertämällä sitä haluttuun muotoon ja lopuksi valssaamalla sen. Tein alkuun kieruloita, mutta sormuksen muoto vaati sen, että jokainen täytyy tehdä tarkkaan sopivaksi kehyksien väliin, joten en käyttänyt niitä. Sain sormuksen 'kasaan' juottamalla kivi-istukan kiinni sormuksen kehyksiin jonka jälkeen juotin yksitellen filigraanikiekurat omille paikoilleen.




Kaikki juotettuna.
Sormuksen kasaan juotos.
Ensimmäistä filigraania juottamassa.

 Filigraanien juotos kiinni osoittautuikin hyväksi harjoitukseksi, sillä siinä saa olla erittäin varovainen. Sain kuitenkin kaikki kiinni ongelmitta ja lopputulos miellytti! Jäljelle jäi enää kiven istutus.




tiistai 11. huhtikuuta 2017

Video oi video

Tein uuden rannekorun vuoden nuori korutaiteilija kilpailuun, joten miksi siis en kuvaisi koko prosessia? Tässä lopputulos:


tiistai 28. helmikuuta 2017

Ametistisormus

Try, try, try again...

Ajatus sormuksen tekoon lähti kokonaan siitä, että halusin tehä harjoitusmielessä jotain haastavaa. No sitä saa mitä tilaa. Löysin pinterestin kautta sivuston Professional Jeweler Archive missä on englanninkielellä ohjeita erilaisten korujen valmistukseen ja seuraten ohjeita valmistin keskikiven istukan sekä hieman muotoillen sormusaihion.

Valmis sormus.

Kiven istukka

Alussa suunnitelmana oli tehdä kolmen ison kiven sormus, mutta kun sain keskikiven istukan valmiiksi se olikin alkuperäiselle kivelle liian suuri. Onneksi laatikosta löytyi juuri sopivan kokoinen ametisti ja lähdin suunnittelemaan sille omanlaista sormusrunkoa. 
Apuviivat.

Lähtöpiste.











Käytin artikkelia apuna mitoittamaan tarvittavat langanpätkät kiven istukkaan. Muotoilin ylä- ja alagalleria langat kiven muotoisiksi ja muokkasin alagallerialangan kaarevaksi muotoiluraudan kanssa, jotta valmiissa sormuksessa se muotoilisi sormusaihion muotoa. Mittasin ensin paperille kynsien paikat ja käytin piirrosta apunani merkitessäni nämä kohdat gallerialankoihin. 

Kynsien paikkojen viilaus.
Juotosalustaan poraus.
 Seuraavaksi viilasin kynsien paikat gallerialankoihin. Renkaat olivat sen verran pienet että käytin pintilankaa apunani. Archiven ohjeissa kehotettiin viilaamaan 70 asteessa joten leikkasin paperinpalan siihen kulmaan ja käytin sitä apunani viilatessa sekä juotosalustaan poratessani. Siihen porasin kynsille pari millimetriä syvät paikat, jotka pitäisivät niitä paikallaan ja oikeassa kulmassa gallerialankoja juottaessa. Porauskokeiluja tulikin tehtyä parikin kertaa, kun joko skamolex mureni, tai poraukset eivät osuneet oikeisiin kohtiin.

Alagallerian juotos.
Ylägallerian juotos.
 Juottaessa sai olla varovainen, että juotetta tai lämpöä tullut liikaa. Kerran onnistuin kuumentamaan alagalleria langan niin, että se suli ja katkesi. Onneksi uuden sai tehtyä nopeasti ja siitä oppineena hillitsin tohottamistani. Ylägallerian juotos oli myös oma haasteensa, sillä sitä oli vaikea saada suoraan. Jos lähdit korjaamaan pientä vinoutta, saattoi gallerialanka kipata kokonaan toiselle puolelle vinoon. Onneksi lopuksi sain paketin kasaan.

Sormusaihio


Sormustangon lähtöpiste.
Sormustanko pyöristettynä.

Valmistin suurimmaksi osaksi sormusaihion PJA ohjeistuksen mukaan. Tein 3mm x 3mm tankoa sormusaihiota varten. Pyöristin tangon ja viilasin päädyt niin että ne istuivat hyvin istutukseen.

Pistepuikko toiminnassa
Korotusten sahaukset.

Seuraavaksi löin pistepuikolla kivien keskikohdat sormusaihioon jonka jälkeen sahasin aihioiden päät auki.

Korostusten vääntöä.
Osat sopivat yhteen.
 Laitoin sormusaihion sormuspinnaan ja väänsin skaavarilla väkäset ylös haluttuun kulmaan. Tämän jälkeen viilasin päätyjä taas jotta ne istuivat hyvin kivi-istukkaan juottamista varten.

Tangon sahausta.
Aihio kiillotettuna.
Merkitsin tussilla aihioon sormukseen haluttavan muodon, eli leveämmäksi kohti istutusta, ja sahasin sen mukaisesti. Tämän jälkeen siistin sormusaihion ja kiillotin sen alustavasti, koska tiettyjä kohtia olisi vaikea saada filssattua juottamisen jälkeen.


Alapuolen juotos.
Yläpuoli juotettuna.
Kiillotuksen jälkeen juotin osat yhteen. Tein sen molemmat puolet kerrallaan.
Kivien istutusta.

Kivien sovitteet.

 Seuraavaksi porasin 2mm kiville pallopääterällä sovitteet. Rupesin kiinnittämään kiviä rakeilla kiinni. Sain kolme toiselta puolelta hyvin kiinni, mutta kun ryhdyin työstämään toista puolta ei asiat onnistuneetkaan ihan helposti. Keskimmäinen kivi ei suostunut pysymään paikallaan ja viiden tunnin yrittämisen jälkeen oli sormusaihio niin kärsineen näköinen ja kivi vieläkin irti, että minun piti irroittaa kaikki muut istutetut kivet ja sahata aihio irti istukasta. Seuraavan aihion tein 3,5mm x 3,5 mm tangosta, jotta saisin enemmän työskentelytilaa rakeiden teossa, Tähän kaikkien kivien istutus onnistuikin tunnissa.

Seuraavaksi keskikiven vuoro.
Ametistin istutusta.




















Sitten tuli keskikiven vuoro. Käytin palloporaterää apunani tehdessäni kynsiin kivelle sovitteet, joilla laskin kiven haluttuun korkeuteen. Viilasin hieman kynsiä ulkopuolelta ohkaisemmaksi jotta ne kääntyisivät helpommin. Tämän jälkeen lyhensin kynsien pituuksia. Istutuksessa oli haastavaa saada kivi kiinni suoraan, ja pari kertaa jouduinkin irroittamaan sen ja asettelemaan ametistin paremmin paikoilleen. Kun kivi oli kiinni, jäljelle jäi enää lopullinen sormuksen kiilloitus.

Uudestaan, uudestaan! Kaikki sormusaihiot kuvassa. Ensimmäinen oli liian pieni, toisessa meni poraus huonosti, kolmannessa ei yksi kivi halunnut mennä kiinni ja neljännessä sahasin korotuksen vinosti. Onneksi viides onnistui!
Haasteellista työtä halusin ja sellaisen sitten teinkin. Usein hermoja koetteleva työ kuitenkin tuntui vaan paremmalta saada valmiiksi.